Klondike-pasianssi on maailman tunnetuin yhden pelaajan korttipeli, ja monille se on koko pasianssin synonyymi. Englanniksi peli tunnetaan nimellä Solitaire, ja Yhdysvalloissa siitä on käytetty myös nimeä Canfield. Peli yhdistää yksinkertaiset säännöt ja yllättävän strategisen syvyyden, mikä tekee siitä sopivan niin satunnaiseen ajanvietteeseen kuin keskittyneeseen pulmanratkontaan. Laajan tunnettuutensa peli sai, kun se liitettiin osaksi Microsoft Windows 3.0 -käyttöjärjestelmää vuonna 1990. Tässä oppaassa käydään läpi pelin valmistelu, säännöt, pistelasku, todennäköisyydet, yleisimmät sääntömuunnelmat ja historia.
Pikatiedot
| Pelin tyyppi | Yhden pelaajan pasianssi (rakennuspasianssi) |
|---|---|
| Muut nimet | Solitaire, Canfield (Yhdysvalloissa) |
| Pelaajia | 1 |
| Välineet | Yksi 52 kortin pakka (jokerit pois) |
| Pöytäpinot | 7 saraketta |
| Perustat | 4 (maittain ässästä kuninkaaseen) |
| Tavoite | Siirtää kaikki 52 korttia neljään perustaan |
| Vaikeustaso | Helppo oppia; läpipääsy vaihtelee jaon mukaan |
| Tunnetuksi | Microsoft Windows 3.0 (1990) |
Mikä Klondike-pasianssi on?
Klondike on pasianssi eli yksin pelattava pulmapeli, jossa tavoitteena on järjestää koko korttipakka neljään nousevaan sarjaan. Peliä pelataan yhdellä tavallisella 52 kortin pakalla, josta jokerit jätetään pois. Onnistuminen riippuu sekä jaosta että pelaajan tekemistä siirroista: osa jaoista on helppoja, osa mahdottomia ratkaista. Juuri tämä yhdistelmä onnea ja taitoa on pitänyt pelin suosittuna yli vuosisadan ajan.
Klondike kuuluu niin sanottuihin rakennuspasiansseihin. Jos haluat tutustua laajemmin erilaisiin pasianssipeleihin, sivustolta löytyy useita variaatioita omine sääntöineen.
Pelin valmistelu ja jako
Klondike-pasianssin pelialue muodostuu neljästä osasta, jotka kannattaa tuntea ennen pelin aloittamista:
- Pöytäpinot (tableau): seitsemän saraketta, joihin kortit jaetaan pelin alussa.
- Perustat (foundations): neljä pinoa, joihin kortit kerätään maittain ässästä kuninkaaseen.
- Käsipakka (stock): jakamatta jääneet kortit, joista nostetaan lisää peliin.
- Nostopino (waste): käsipakasta käännetyt kortit, joista päällimmäinen on pelattavissa.
Kortit jaetaan seitsemään sarakkeeseen portaittain: ensimmäiseen sarakkeeseen tulee yksi kortti, toiseen kaksi, kolmanteen kolme ja niin edelleen seitsemänteen, jossa on seitsemän korttia. Jokaisen sarakkeen päällimmäinen kortti käännetään kuvapuoli ylöspäin ja loput jäävät piiloon. Jaossa käytetään yhteensä 28 korttia, ja loput 24 korttia muodostavat käsipakan. Perustat ovat pelin alussa tyhjät.
Klondike-pasianssin säännöt
Pelin tavoitteena on siirtää kaikki 52 korttia neljään perustaan. Jokaiseen perustaan kerätään yksi maa nousevassa järjestyksessä: ensin ässä, sitten kakkonen, kolmonen ja niin edelleen aina kuninkaaseen asti. Kun kaikki neljä perustaa on rakennettu valmiiksi, peli on voitettu. Pääsäännöt ovat seuraavat:
- Pöytäpinojen rakentaminen: pöytäpinoissa kortteja ladotaan laskevasti ja väriä vuorotellen. Mustan kortin päälle tulee punainen ja punaisen päälle musta. Esimerkiksi mustan padan kympin päälle voi laskea punaisen yhdeksikön (hertta tai ruutu).
- Korttien kääntäminen: kun sarakkeen päällimmäinen piilokortti vapautuu, se käännetään kuvapuoli ylöspäin ja tulee peliin.
- Käsipakan käyttö: kun pöydällä ei ole mahdollisia siirtoja, pelaaja kääntää käsipakasta kortteja nostopinoon. Peliversiosta riippuen käännetään yksi kortti tai kolme korttia kerrallaan; kolmen kortin käännöstä vain päällimmäinen on pelattavissa.
- Tyhjät sarakkeet: tyhjään pöytäsarakkeeseen saa asettaa vain kuninkaan tai kuninkaalla alkavan korttijonon.
- Siirrot perustoihin: kortteja voi siirtää perustoihin heti, kun ne ovat vuorossa. Perustasta voi tarvittaessa myös nostaa kortin takaisin pöytäpinoon, jos se avaa uusia siirtoja.
Useat pöytäpinossa peräkkäin olevat, oikein järjestetyt kortit voidaan siirtää ryhmänä toisen sopivan kortin päälle. Näin pelialue pysyy liikkuvana ja uusia piilokortteja saadaan käännettyä esiin.
Pelin kulku ja perusstrategia
Pelin alussa kannattaa tarkastella koko pelialuetta ja miettiä siirrot etukäteen sen sijaan, että siirtää kortteja hätiköiden. Yleinen periaate on, että piilokortteja pyritään kääntämään esiin mahdollisimman tehokkaasti, koska jokainen käännetty kortti avaa uusia vaihtoehtoja. Muutama käytännön ohje parantaa onnistumisen todennäköisyyttä:
- Käännä piilokortteja esiin heti kun voit – pino, jossa on paljon piilokortteja, kannattaa purkaa ensin.
- Siirrä ässät ja kakkoset perustoihin heti, mutta harkitse muiden korttien kohdalla, tarvitsetko niitä vielä pöytäpinoissa väriä vuorottelevaan rakentamiseen.
- Älä tyhjennä saraketta, ellei sinulla ole kuningasta, jolla täyttää se.
- Käy käsipakka läpi ennen kuin teet vaikeasti peruutettavia siirtoja, jotta tiedät, mitä kortteja on tulossa.
Kun siirtoja ei enää ole
Jos pöydältä loppuvat siirrot, arvioi tilanne uudelleen: löytyykö jokin kortti, jonka siirtäminen avaisi ketjun uusia siirtoja, tai kannattaako perustasta nostaa kortti takaisin peliin. Jos mikään ei auta, jako on todennäköisesti mahdoton ratkaista, ja silloin paras vaihtoehto on aloittaa uusi peli. Osa jaoista on nimittäin matemaattisesti voittamattomia parhaallakin pelitavalla.
Voittamisen todennäköisyys
Klondiken voittotodennäköisyyttä on tutkittu paljon, eikä täsmällistä lukua tunneta edelleenkään varmasti. Tietokonetutkimuksissa (muun muassa St Andrewsin yliopiston Solvitaire-ratkaisija) on arvioitu, että kun pelaaja näkisi kaikki kortit eli pelaisi täydellisellä tiedolla, noin 82 % kolmen kortin käännöllä pelattavista jaoista on voitettavissa ja noin 90 % yhden kortin käännöllä pelattavista jaoista. Nämä ovat teoreettisia kattolukuja.
Käytännössä ihmispelaaja ei näe piilokortteja, joten todelliset voittoprosentit jäävät selvästi matalammiksi – taitavallakin pelaajalla usein noin 30–45 prosenttiin yhden kortin versiossa ja sitä vähemmän kolmen kortin versiossa. Teoreettisiin lukemiin ei siis käytännössä pääse. Matalampaan tulokseen vaikuttavat muun muassa:
- inhimilliset virheet ja väärät siirtojärjestykset
- epävarmuus oikeasta siirrosta, kun vaihtoehtoja on useita
- jaot, jotka ovat voittamattomia jo lähtökohtaisesti
On hyvä muistaa, että huomattava osa jaoista – kolmen kortin käännöllä karkeasti joka viides – on voittamattomia myös täydellisellä pelillä. Tappio ei siis aina johdu pelaajan virheistä, vaan joskus jaosta itsestään.
Pisteiden laskeminen
Yleisimmin Klondikea pelataan ilman pisteitä: tavoitteena on yksinkertaisesti saada kaikki kortit perustoihin. Kilpailu- ja digiversioissa käytetään kuitenkin usein pistelaskua. Tunnetuin on Microsoftin Windows-pasianssin niin kutsuttu vakiopisteytys (Standard), joka toimii näin:
- Nostopinosta pöytäpinoon siirretty kortti: +5
- Nostopinosta perustaan siirretty kortti: +10
- Pöytäpinosta perustaan siirretty kortti: +10
- Piilokortin kääntäminen pöytäpinossa: +5
- Kortin siirtäminen perustasta takaisin pöytäpinoon: −15
- Käsipakan kierrättäminen uudelleen: yhden kortin versiossa −100 ensimmäisen läpikäynnin jälkeen, kolmen kortin versiossa −20 kolmannen läpikäynnin jälkeen
Lisäksi monissa versioissa on käytössä aikabonus, joka palkitsee nopeasta ratkaisusta. Erillinen Vegas-pisteytys taas muuttaa pelin rahapanosmuotoiseksi laskennaksi, jossa jokaisesta perustaan saadusta kortista kertyy pisteitä. Pistelasku tuo peliin lisähaastetta, mutta se ei muuta pelin perustavoitetta.
Sääntömuunnelmat ja Double Klondike
Klondikesta on lukuisia muunnelmia, joista yleisimmät vaikuttavat pelin vaikeuteen:
- Yksi kortti vs. kolme korttia: yhden kortin käännös on selvästi helpompi, koska kaikki käsipakan kortit ovat vuorollaan pelattavissa. Kolmen kortin käännös on haastavampi ja klassinen vaikeustaso.
- Rajoitettu käsipakan kierrätys: joissakin versioissa käsipakan saa käydä läpi vain kerran tai kolmesti, mikä lisää haastetta.
- Double Klondike: pelataan kahdella pakalla eli 104 kortilla. Kortit jaetaan yhdeksään sarakkeeseen portaittain (1–9 korttia), ja tavoitteena on rakentaa kahdeksan perustaa. Peli etenee muuten samoin kuin tavallinen Klondike.
Jos pidät pasianssien tarjoamasta pulmanratkonnasta, kokeile myös muita klassikoita, kuten Spider-pasianssia, Vapaakenttää (FreeCell) tai Pyramidi-pasianssia. Alla oleva taulukko havainnollistaa niiden eroja.
Vertailu
| Peli | Pakkoja | Pöytäpinot | Perustat | Vaikeus |
|---|---|---|---|---|
| Klondike | 1 (52 korttia) | 7 | 4 | Helppo–keskitaso |
| Double Klondike | 2 (104 korttia) | 9 | 8 | Keskitaso |
| Spider | 2 (104 korttia) | 10 | 8 (valmiit sarjat) | Keskitaso–vaikea |
| Vapaakenttä (FreeCell) | 1 (52 korttia) | 8 | 4 | Lähes aina ratkaistavissa |
| Pyramidi | 1 (52 korttia) | Pyramidimuodostelma | – | Onnesta riippuvainen |
Klondike-pasianssin historia
Klondiken juuret ulottuvat 1800-luvun loppupuolelle, ja peli perustuu vanhempiin pasianssiperinteisiin. Pelin tarkkaa keksijää ei tunneta. Nimen alkuperää ei myöskään tiedetä varmasti: usein toistetun tarinan mukaan nimi viittaisi Kanadan Klondiken kultaryntäykseen 1890-luvulla, mutta tälle yhteydelle ei ole löytynyt vankkaa näyttöä, joten sitä pidetään lähinnä oletuksena. Yhdysvalloissa peliä on kutsuttu myös nimellä Canfield.
Yksin pelattavia korttipulmia on harrastettu Euroopassa jo kauan, ja nykymuotoinen pasianssi alkoi yleistyä esimodernina aikana. Laajan suosionsa Klondike saavutti 1990-luvulla: Microsoft liitti pelin Windows 3.0:aan vuonna 1990, jolloin se päätyi miljoonien tietokoneiden ruuduille. Pelin kirjoitti harjoittelija Wes Cherry, ja korttien kuvituksen suunnitteli graafikko Susan Kare. Sen jälkeen peli on seurannut mukana lähes kaikissa Windows-versioissa ja innoittanut lukemattomia digitaalisia toteutuksia tietokoneille ja mobiililaitteille.
Klondike mobiilissa ja verkossa
Nykyään Klondikea voi pelata ilmaiseksi selaimessa ja lukuisilla mobiilisovelluksilla. Monet toteutukset tarjoavat kumoa-toiminnon, vihjeitä, tilastoja ja mahdollisuuden valita yhden tai kolmen kortin käännön. Digiversiot pitävät usein kirjaa voittoprosentista ja ratkaisuajasta, mikä tekee oman kehityksen seuraamisesta helppoa. Klondike on puhdas yhden pelaajan taito- ja pulmapeli, eikä siihen liity rahapanoksia. Pasianssin kaltaiset korttipelit ovat myös hyvä apuväline ja tapa harjoittaa loogista ajattelua, muistia ja keskittymistä. Jos kaipaat vaihtelua muihin korttipeleihin, voit tutustua sivuston helppoihin korttipeleihin tai erilaisiin Solitaire-pasianssin versioihin. Korttipelejä on tarjolla myös nettikasinoilla, mutta ne ovat rahapelejä ja eri asia kuin yksin pelattava pasianssi.
Yleisimmät virheet
Aloittelijoiden tyypillisiä virheitä kannattaa välttää, jotta mahdollisimman moni jako ratkeaa:
- Kortteja siirretään suoraan perustoihin liian aikaisin, jolloin pöytäpinojen rakentaminen hankaloituu.
- Sarake tyhjennetään ilman kuningasta, jolloin tyhjä paikka jää hyödyttömäksi.
- Käsipakkaa käännetään miettimättä, vaikka pöydällä olisi vielä parempia siirtoja.
- Piilokorttien kääntämistä laiminlyödään, jolloin pelialue lukkiutuu.
Rauhallinen eteneminen ja siirtojen suunnittelu etukäteen vähentävät näitä virheitä huomattavasti.
Vastuuvapauslauseke
Klondike-pasianssi on ilmainen yhden pelaajan peli, johon ei liity rahapanoksia. Tämä artikkeli ei ole kehotus rahapelaamiseen. Rahapelit, kuten nettikasinopelit, perustuvat sattumaan, niihin liittyy häviämisen riski, eivätkä mitkään vinkit paranna pysyvästi voittomahdollisuuksia. Rahapelaaminen on sallittua vain täysi-ikäisille (18+). Jos pelaaminen aiheuttaa huolta, apua ja tietoa saa maksutta palveluista Peluuri ja THL:n rahapelaamista käsittelevät sivut.
Lähteet
Usein kysytyt kysymykset (UKK)
Voiko jokaisen Klondike-jaon voittaa?
Ei voi. Osa jaoista on matemaattisesti voittamattomia parhaallakin pelitavalla. Kolmen kortin käännöllä karkeasti joka viides jako jää voittamatta, vaikka pelaisi täydellisesti. Jos siirrot loppuvat täysin, kannattaa aloittaa uusi peli.
Mitä eroa on yhden ja kolmen kortin käännöllä?
Yhden kortin versiossa käsipakasta käännetään yksi kortti kerrallaan, jolloin kaikki kortit ovat vuorollaan pelattavissa – tämä on helpompi muoto. Kolmen kortin versiossa käännetään kolme korttia kerrallaan ja vain päällimmäinen on pelattavissa, mikä tekee pelistä vaativamman.
Montako korttia Klondikessa on?
Tavallisessa Klondikessa käytetään yhtä 52 kortin pakkaa, josta jokerit jätetään pois. Alussa pöytään jaetaan 28 korttia ja loput 24 jäävät käsipakkaan. Double Klondike -muunnelmassa käytetään kahta pakkaa eli 104 korttia.
Mihin perustat rakennetaan?
Neljään perustaan kerätään kortit maittain nousevassa järjestyksessä ässästä kuninkaaseen (ässä, kakkonen, kolmonen ja niin edelleen). Peli on voitettu, kun kaikki neljä maata on koottu perustoihin valmiiksi.
Onko Klondike taito- vai onnenpeli?
Se on molempia. Jaon kortit määräävät, onko peli ylipäätään ratkaistavissa, mutta pelaajan siirtovalinnat ratkaisevat, saadaanko voitettavissa oleva jako voitettua. Hyvä suunnittelu nostaa voittoprosenttia selvästi.