Posted in

Kellopasianssi – säännöt ja näin se pelataan

Kellotaulun muotoon asetetut kaksitoista korttipinoa ja keskellä oleva kuningas vihreällä pelipöydällä sekä teksti ”Kellopasianssi – Säännöt ja näin se pelataan”.

Kellopasianssi on yksinkertainen yhden pelaajan korttipeli, jossa tavallinen 52 kortin pakka jaetaan pöydälle kellotaulun muotoon. Nimensä mukaisesti kortit lajitellaan paikoille, jotka vastaavat kellon numeroita yhdestä kahteentoista, ja pelin keskelle jää oma pinonsa. Peli on helppo oppia muutamassa minuutissa, eikä se vaadi vastustajaa – siksi se on suosittu ajanviete yksin pelattavaksi ja oiva tapa opettaa lapsille korttien arvojen tunnistamista. Tässä oppaassa käydään läpi kellopasianssin säännöt, korttien jako, voitto- ja häviöehdot sekä se, miksi pelin lopputulos ratkeaa käytännössä pelkällä onnella.

Pikatiedot

Pelaajamäärä1 (yksinpeli)
KorttipakkaTavallinen 52 kortin pakka, ei jokereita
VaikeustasoErittäin helppo oppia
Pelin kestoNoin 5–10 minuuttia
Voiton todennäköisyysNoin 1/13 (~7,7 %)
PelityyppiPasianssi / onnenpeli – ei taitoa tai strategiaa

Mikä kellopasianssi on?

Kellopasianssi (englanniksi Clock Solitaire tai Clock Patience) kuuluu pasianssien eli yksinpelattavien korttipelien perheeseen. Pasianssilla tarkoitetaan korttipeliä, jonka tavoitteena on järjestää sekoitettu pakka tietyn säännön mukaiseen järjestykseen – useimmiten pelaaja pelaa yksin kärsivällisyyttä harjoitellen.

Kellopasianssissa idea on erityisen havainnollinen: kortit muodostavat pöydälle kellotaulun, ja jokaisella numerolla on oma korttipinonsa. Pelaajan tehtävänä on kääntää kortit yksi kerrallaan ja siirtää ne oikeille paikoilleen niin, että lopulta jokaisen kellonajan kohdalla on sitä vastaavan arvoiset kortit. Peli on sukua muille klassikoille, kuten Klondike-pasianssille ja pyramidi-pasianssille, mutta se on näitä huomattavasti yksinkertaisempi.

Kellopasianssi on yksi vanhimmista ja tunnetuimmista pasianssimuodoista, ja sitä on pelattu perinteisenä korttipelinä jo pitkään. Sen suosio perustuu juuri yksinkertaisuuteen: säännöt oppii yhdellä pelikierroksella, eikä pöydälle tarvita muuta kuin yksi korttipakka. Koska maaleilla ei ole merkitystä ja kortit liikkuvat automaattisesti arvonsa mukaan, peli etenee kuin itsestään – pelaajan rooliksi jää lähinnä kääntää kortteja ja seurata, riittävätkö ne kellotaulun täyttämiseen ennen viimeistä kuningasta.

Mitä kellopasianssiin tarvitaan?

Tarvikkeita on vähän. Peliin riittää:

  • Yksi tavallinen 52 kortin pakka. Jokereita ei käytetä, joten ota ne pois ennen jakoa.
  • Tasainen pöytä tai lattia, jolle mahtuu kolmetoista pientä korttipinoa kellotaulun muotoon.
  • Yksi pelaaja. Kellopasianssi on puhdas yksinpeli, mutta sitä voi toki seurata tai pelata myös yhdessä esimerkiksi lapsen kanssa.

Erillistä pelialustaa tai apuvälineitä ei tarvita. Jos haluat kokeilla peliä ilman fyysistä pakkaa, monet pasianssit löytyvät myös ilmaisina selainversioina.

Korttien jako ja kellotaulun asettelu

Sekoita pakka huolellisesti. Jaa sen jälkeen kortit kolmeentoista pinoon, joissa jokaisessa on neljä korttia, kuvapuoli alaspäin. Jako tapahtuu näin:

  1. Lado kaksitoista pinoa ympyrän muotoon niin, että ne vastaavat kellotaulun numeroita 1–12.
  2. Sijoita kolmastoista pino keskelle kellotaulua. Tämä keskipino edustaa kuninkaita.
  3. Jaa yksi kortti kerrallaan jokaiseen pinoon vuorotellen, kunnes koko pakka on jaettu. Lopuksi jokaisessa kolmessatoista pinossa on tasan neljä korttia (13 × 4 = 52).

Aloituskohdalla ei ole merkitystä, kunhan jokaiseen pinoon päätyy neljä korttia. Kukin pino vastaa tiettyä kortin arvoa:

  • Ässä = kello 1
  • Numerokortit 2–10 = oma lukunsa osoittava kellonaika (esimerkiksi 7 kuuluu kello 7:n kohdalle)
  • Jätkä (sotamies) = kello 11
  • Rouva = kello 12
  • Kuningas = keskipino

Maalla (pata, hertta, ruutu, risti) ei ole kellopasianssissa mitään merkitystä – ratkaisee ainoastaan kortin arvo.

Näin kellopasianssia pelataan

Kun kellotaulu on ladottu, peli etenee yksinkertaisella kierrolla:

  1. Käännä keskipinon päällimmäinen kortti kuvapuoli ylöspäin.
  2. Siirrä kortti kellotaululla sitä vastaavaan paikkaan ja työnnä se kyseisen pinon alle, yhä kuvapuoli ylöspäin. Esimerkiksi kuutonen menee kello 6:n pinon alle.
  3. Ota nyt sen pinon päällimmäinen, vielä kääntämätön kortti, käännä se ja siirrä se omalle paikalleen samalla tavalla.
  4. Jatka samaa kiertoa: aina käännetty kortti kertoo, mistä pinosta seuraava kortti otetaan.

Kun käännät kuninkaan, se palautuu keskipinoon. Tällöin otat seuraavan kortin keskipinon päältä ja peli jatkuu. Peli päättyy, kun neljäs ja viimeinen kuningas paljastuu – silloin keskipinosta ei enää löydy käännettäviä kortteja.

Tärkeimmät kohdat

  • Kortit jaetaan 13 pinoon, joissa kussakin on 4 korttia: 12 kellotaulun numeroille ja 1 keskelle.
  • Ässä = kello 1, numerot omille tunneilleen, jätkä = 11, rouva = 12 ja kuningas = keskipino.
  • Käännä keskipinon päällimmäinen kortti ja työnnä se oikean paikan pinon alle kuvapuoli ylöspäin.
  • Jatka kääntämällä aina sen pinon päällimmäinen kortti, jonne edellinen kortti päätyi.
  • Voitto: kaikki kortit oikeilla paikoillaan ja viimeinen paljastuva kortti kuningas.
  • Häviö: neljäs kuningas paljastuu ennen kuin muut kortit on käännetty.

Milloin kellopasianssi voitetaan ja milloin hävitään?

Voitto- ja häviöehdot ovat selkeät:

  • Voitto: peli voitetaan, jos jokainen kortti saadaan käännettyä ja siirrettyä oikealle paikalleen ja viimeinen paljastuva kortti on kuningas. Tällöin kaikilla kahdellatoista kellonajalla on neljä oikean arvoista korttia ja keskellä on neljä kuningasta.
  • Häviö: peli häviätään, jos neljäs kuningas paljastuu ennen kuin kaikki muut kortit on saatu käännettyä. Tällöin peli pysähtyy, koska keskipinon kaikki kortit on jo käytetty, vaikka muissa pinoissa on yhä kääntämättömiä kortteja.

Koska pelaaja ei tee yhtään valintaa – jokainen siirto on kortin arvon sanelema – lopputulos on lukittu jo siinä hetkessä, kun pakka sekoitetaan ja jaetaan.

Voittamisen todennäköisyys

Kellopasianssi on puhdas onnenpeli ilman taitoelementtiä. Matemaatikot ovat osoittaneet, että pelin voittotodennäköisyys on tasan 1/13 eli noin 7,7 prosenttia – hieman alle kahdeksan prosenttia. Tulos liitetään usein tietojenkäsittelytieteilijä Donald Knuthiin.

Lyhyesti: koska pelaaja ei voi tehdä päätöksiä, voitto riippuu vain siitä, osuuko viimeiseksi paljastuva kortti olemaan kuningas. Pakassa on 52 kortista neljä kuningasta, joten todennäköisyys sille, että viimeinen kortti on kuningas, on 4/52 = 1/13. Tämä tarkoittaa, että keskimäärin vain noin yksi peli kolmestatoista päättyy voittoon – harvinaisuus, joka kuuluu pelin viehätykseen.

Juuri tämä erottaa kellopasianssin monista muista pasiansseista. Esimerkiksi FreeCellissä lähes kaikki jaot ovat teoriassa ratkaistavissa taitavalla pelaamisella, kun taas kellopasianssissa pelaaja ei voi vaikuttaa lopputulokseen lainkaan. Siksi peliä ei kannata ajatella taitopelinä tai harjoitella sen voittamista – kyse on pienestä onnenpelistä, jossa jokainen jako on oma arvoituksensa.

Yleisimmät virheet

Vaikka säännöt ovat helpot, muutama asia menee aloittelijoilta usein sekaisin:

  • Väärä määrä kortteja pinossa. Jokaiseen kolmeentoista pinoon tulee tasan neljä korttia. Jos jako menee pieleen, peli ei toimi oikein.
  • Jätkän ja rouvan paikkojen sekoittaminen. Muista: jätkä = 11, rouva = 12 ja kuningas = keskelle.
  • Kortin asettaminen pinon päälle alle sijoittamisen sijaan. Siirretty kortti työnnetään aina pinon alle kuvapuoli ylöspäin, jotta kääntämättömät kortit pysyvät päällä.
  • Strategian etsiminen. Kellopasianssissa ei ole voittostrategiaa – lopputulokseen ei voi vaikuttaa, joten peliä kannattaa pelata rentona ajanvietteenä.

Kellopasianssin muunnelmat

Perinteisen version rinnalle on kehittynyt muutama tunnettu muunnelma:

  • Jatkosääntö (”Watch”). Kun neljäs kuningas paljastuu, pelaaja saa jatkaa ottamalla seuraavan kortin kellotaululta ja kääntämällä peliä yhä auki olevien pinojen avulla. Tämä pehmentää tiukkaa häviöehtoa, mutta ei enää vastaa alkuperäistä 1/13:n todennäköisyyttä.
  • Kahdeksan päivän kello (Eight-Day Clock). Vaativampi sukulaispeli, jonka voittotodennäköisyys on vain noin 1/107. Se käyttää laajempaa jakoa ja on selvästi harvinaisempi.

Jos pidät nopeista yksinpeleistä, kokeile myös verkossa suosittua Spider-pasianssia tai haastavampaa Vapaakenttää (FreeCell), joissa pelaajan tekemät valinnat vaikuttavat lopputulokseen toisin kuin kellopasianssissa.

Kenelle kellopasianssi sopii?

Kellopasianssi on parhaimmillaan rentouttavana ja nopeana ajanvietteenä. Se sopii erityisesti:

  • Aloittelijoille ja lapsille, sillä se opettaa luontevasti korttien arvot ja järjestyksen.
  • Nopean tauon pelaajille, koska yksi peli kestää tyypillisesti vain noin 5–10 minuuttia.
  • Kaikille, jotka nauttivat sattuman jännityksestä, sillä harvinainen voitto tuntuu aina pieneltä onnistumiselta.

Jos taas kaipaat peliä, jossa omat ratkaisut ratkaisevat, kannattaa tutustua perinteiseen pasianssiin tai muihin helppoihin korttipeleihin.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Montako korttia kellopasianssissa tarvitaan?

Peliin käytetään yksi tavallinen 52 kortin pakka ilman jokereita. Kortit jaetaan kolmeentoista neljän kortin pinoon.

Mihin kuningas sijoitetaan kellopasianssissa?

Kuninkaat kuuluvat kellotaulun keskellä olevaan kolmanteentoista pinoon. Ässä menee kello 1:n, numerot omille tunneilleen, jätkä kello 11:n ja rouva kello 12:n kohdalle.

Milloin kellopasianssi voitetaan?

Peli voitetaan, kun kaikki kortit on käännetty oikeille paikoilleen ja viimeiseksi paljastuva kortti on kuningas. Peli häviätään, jos neljäs kuningas tulee esiin ennen muita kortteja.

Voiko kellopasianssissa käyttää taitoa tai strategiaa?

Ei voi. Jokainen siirto määräytyy käännetyn kortin arvon mukaan, joten pelaaja ei tee yhtään valintaa. Lopputulos ratkeaa pelkästään korttien jakojärjestyksestä.

Kuinka todennäköistä kellopasianssin voittaminen on?

Voittotodennäköisyys on tasan 1/13 eli noin 7,7 prosenttia. Keskimäärin siis vain noin joka kolmastoista peli päättyy voittoon.