Yukon-pasianssi on klassinen yhden pelaajan korttipeli, joka muistuttaa tunnettua Klondike-pasianssia mutta tarjoaa selvästi enemmän vapautta ja pohdittavaa. Pelissä ei ole lainkaan erillistä nostopakkaa: kaikki 52 korttia jaetaan heti pöytään, ja voitto rakennetaan siirtämällä kortit neljään perustukseen ässästä kuninkaaseen. Tässä oppaassa käydään läpi Yukonin säännöt vaihe vaiheelta, selitetään jokainen termi selkokielellä ja vertaillaan peliä tarkasti Klondikeen.
Pikatiedot
| Pelin tyyppi | Pasianssi eli yhden pelaajan korttipeli |
|---|---|
| Korttipakka | 52 korttia (ei jokereita) |
| Pelaajia | 1 |
| Pöytäsarakkeet | 7 (pituudet 1, 6, 7, 8, 9, 10, 11) |
| Nostopakka / poistopino | Ei |
| Pöydän rakentaminen | Laskevasti vastaväreissä |
| Perustukset | Nousevasti maittain, ässästä kuninkaaseen |
| Tavoite | Siirtää kaikki kortit neljään perustukseen |
| Vaikeustaso | Keskitaso |
| Sukulaispelit | Klondike, Russian Solitaire, Alaska |
Mikä on Yukon-pasianssi?
Yukon on pasianssi eli yksinpeli, jota pelataan tavallisella 52 kortin pakalla ilman jokereita. Peli kuuluu samaan sukuun kuin Klondike, joka on maailman tunnetuin pasianssityyppi ja monelle tuttu tietokoneen ”Solitaire”-pelistä. Yukonin suurin viehätys on siinä, että heti ensimmäisestä siirrosta lähtien pelaajalla on näkyvissä iso määrä kortteja ja runsaasti vaihtoehtoja.
Toisin kuin Klondikessa, Yukonissa ei käännellä kortteja nostopakasta kierros kierrokselta. Kaikki kortit ovat pöydällä alusta alkaen, joten peli on enemmän loogista pähkäilyä kuin onnen varassa olemista. Tämä tekee Yukonista kiitollisen pelin niille, jotka pitävät pasianssista haasteena ja aivojumppana. Jos haluat ensin tutustua koko pasianssien kirjoon, kannattaa vilkaista myös sivuston laajempi pasianssi-osio.
Pelin tavoite ja peliruudun osat
Yukonin tavoite on yksinkertainen: siirrä kaikki 52 korttia neljään perustukseen (engl. foundation) maittain järjestyksessä ässästä kuninkaaseen. Kun kaikki neljä perustusta on täynnä – pata, hertta, ruutu ja risti kukin omana pinonaan – peli on voitettu.
Pelialue koostuu kahdesta osasta:
- Pöytä (sarakkeet): seitsemän saraketta, joihin kaikki kortit jaetaan. Tätä aluetta kutsutaan englanniksi nimellä tableau. Täällä tapahtuu suurin osa pelin siirroista.
- Perustukset: neljä tyhjää paikkaa, jotka täytetään pelin aikana. Jokaiseen perustukseen kerätään yhden maan kortit nousevassa järjestyksessä (A, 2, 3 … K).
Yukonissa ei ole nostopakkaa eikä poistopinoa. Tämä on yksi pelin keskeisistä eroista moneen muuhun pasianssiin, kuten Vapaakenttään (FreeCell), jossa on omat apupaikkansa.
Yukon-pasianssin jako
Kortit jaetaan seitsemään sarakkeeseen helpoiten näin: ensin jaetaan kuten Klondikessa, minkä jälkeen lisätään ylimääräiset avoimet kortit.
- Jaa sarakkeeseen 1 yksi kortti, sarakkeeseen 2 kaksi korttia, sarakkeeseen 3 kolme korttia ja niin edelleen aina sarakkeeseen 7 (seitsemän korttia). Jokaisessa sarakkeessa vain päällimmäinen kortti on kuvapuoli ylöspäin, loput ovat kuvapuoli alaspäin.
- Jaa tämän jälkeen neljä lisäkorttia kuvapuoli ylöspäin jokaiseen sarakkeeseen 2–7. Sarake 1 jää yhden kortin mittaiseksi.
Lopputuloksena sarakkeiden pituudet ovat 1, 6, 7, 8, 9, 10 ja 11 korttia – yhteensä 52 korttia. Käytännössä jokaisessa sarakkeessa 2–7 on näkyvissä viisi avointa korttia ja niiden alla kasvava määrä suljettuja kortteja:
- Sarake 1: 1 avoin kortti
- Sarake 2: 1 suljettu + 5 avointa
- Sarake 3: 2 suljettua + 5 avointa
- Sarake 4: 3 suljettua + 5 avointa
- Sarake 5: 4 suljettua + 5 avointa
- Sarake 6: 5 suljettua + 5 avointa
- Sarake 7: 6 suljettua + 5 avointa
Perustukset ovat jaon jälkeen tyhjät. Kun suljettu kortti jää sarakkeessa päällimmäiseksi, se käännetään heti kuvapuoli ylöspäin.
Yukon-pasianssin säännöt
Kun jako on valmis, peli etenee pelkästään kortteja siirtämällä. Siirtoja ei ole rajoitettu määrällisesti, ja samoja kortteja saa liikutella edestakaisin niin paljon kuin peli sallii.
Korttien siirtäminen pöydässä
Pöydässä kortteja rakennetaan laskevassa järjestyksessä ja vuorotellen vastaväreissä. Punainen tarkoittaa herttaa ja ruutua, musta patoja ja ristejä. Esimerkiksi mustan 7:n päälle voi laittaa punaisen 6:n, sen päälle mustan 5:n ja niin edelleen.
Tässä piilee Yukonin tärkein erikoissääntö: voit siirtää minkä tahansa avoimen kortin ja kaikki sen päällä olevat kortit yhtenä nippuna – vaikka päällä olevat kortit eivät olisi keskenään järjestyksessä. Ainoa ehto on, että siirrettävän nipun pohjimmainen kortti sopii kohdekorttiin tavallisen laskevan ja vastavärisäännön mukaan.
Esimerkki: jos sarakkeessa on avoimena punainen 9 ja sen päällä sekalaisessa järjestyksessä musta 4, punainen kuningas ja musta 7, voit silti nostaa koko nipun punaisen 9:n kohdalta ja siirtää sen mustan 10:n päälle. Mukana seuraavien korttien ei tarvitse olla missään järjestyksessä. Juuri tämä sääntö erottaa Yukonin esimerkiksi Klondike-pasianssista, jossa vain siististi järjestykseen ladotun korttijonon saa siirtää kerralla.
Perustukset
Perustukset rakennetaan nousevassa järjestyksessä maittain. Ensin perustuksen pohjalle asetetaan ässä, sitten saman maan 2, 3, 4 ja niin edelleen kuninkaaseen asti. Perustukseen voi siirtää vain yhden kortin kerrallaan, eli korttiryhmää ei voi nostaa suoraan perustukseen.
Perustuksesta saa monissa versioissa myös ottaa kortin takaisin pöytään, jos se auttaa pelin etenemisessä, mutta tämä kannattaa tehdä harkiten.
Tyhjät sarakkeet
Kun jokin sarake tyhjenee kokonaan, siihen saa siirtää vain kuninkaan tai kuninkaalla alkavan korttinipun. Tämä sääntö on sama kuin Klondikessa, ja se tekee tyhjistä sarakkeista arvokasta mutta tarkkaan hallittavaa tilaa.
Erot Klondike-pasianssiin
Yukon ja Klondike näyttävät päältä päin samanlaisilta: seitsemän saraketta, laskeva rakennus vastaväreissä ja perustukset ässästä kuninkaaseen. Erot piilevät kuitenkin siinä, miten kortteja liikutetaan. Alla oleva vertailu kokoaa tärkeimmät erot yhteen.
Vertailu
| Ominaisuus | Yukon | Klondike |
|---|---|---|
| Nostopakka | Ei – kaikki kortit pöydällä alusta asti | Kyllä – kortteja käännetään pelin aikana |
| Avoimet kortit jaon jälkeen | 31 avointa korttia | 7 avointa korttia |
| Pöydän rakentaminen | Laskevasti vastaväreissä | Laskevasti vastaväreissä |
| Korttiryhmien siirto | Mikä tahansa avoin kortti ja sen päällä olevat kortit, vaikka ei järjestyksessä | Vain valmis, järjestyksessä oleva jono |
| Tyhjä sarake | Vain kuningas tai kuninkaalla alkava nippu | Vain kuningas tai kuninkaalla alkava nippu |
| Perustukset | Nousevasti maittain (A–K) | Nousevasti maittain (A–K) |
| Arvioitu voittoprosentti | Korkea (arviolta ~80 % taitavalla pelillä) | Matalampi käytännön pelissä |
Tiivistettynä kolme suurinta eroa ovat:
- Ei nostopakkaa. Yukonissa kaikki kortit ovat pöydällä alusta asti, kun taas Klondikessa osa korteista käännetään nostopakasta pelin aikana.
- Vapaammat ryhmäsiirrot. Yukonissa korttinipun saa siirtää, vaikka se ei olisi järjestyksessä. Klondikessa vain valmis, oikeassa järjestyksessä oleva jono liikkuu kerralla.
- Enemmän avoimia kortteja heti alussa. Yukonissa näkyvissä on jaon jälkeen 31 avointa korttia, mikä antaa enemmän tietoa ja suunnittelun varaa.
Jos pidät tästä tyylistä, voit kokeilla myös muita saman perheen pelejä, kuten haastavaa Spider-pasianssia tai perinteistä Solitaire-pasianssia.
Voittaminen ja onnistumisprosentti
Yukon on peli, jonka voi useimmiten voittaa taitavalla pelaamisella, mutta kaikki jaot eivät ole ratkaistavissa. Joskus suljettujen korttien järjestys lukitsee pelin niin, ettei ratkaisua ole olemassa riippumatta siitä, miten hyvin pelaa.
Yukonin voittoprosenttia pidetään yleisesti korkeampana kuin Klondiken. Monilla pasianssisivustoilla toistuu arvio, että huolellisella pelaamisella Yukonista voittaa noin 80 prosenttia jaoista, kun taas tavallisessa pelissä onnistumisia kertyy selvästi vähemmän. Nämä luvut ovat kuitenkin arvioita, eivätkä ne perustu samaan vertaisarvioituun tutkimukseen kuin Klondiken tarkat luvut.
Vertailun vuoksi: St Andrewsin yliopiston Solvitaire-tutkimus laski Klondiken niin sanotussa ”thoughtful”-versiossa (pelaaja tietää kaikkien korttien paikat) voittoprosentiksi noin 81,9 %. Käytännön pelissä ilman tätä tietoa Klondiken voittoprosentti jää tyypillisesti selvästi matalammaksi. Yukonin etuna on, että suurin osa korteista on näkyvissä alusta alkaen, mikä tuo pelin lähemmäs tällaista ”kaikki tiedossa” -tilannetta.
Vinkkejä aloittelijalle
Vaikka Yukon suosii taitoa, hyvillä periaatteilla pääsee pitkälle. Seuraavat vinkit auttavat välttämään tyypillisiä umpikujia:
- Paljasta suljetut kortit mahdollisimman pian. Mitä nopeammin käännät piilossa olevat kortit, sitä enemmän vaihtoehtoja saat käyttöösi.
- Älä kiirehdi korttien siirtämistä perustuksiin. Pöydässä oleva kortti voi olla hyödyllinen muiden korttien järjestelyssä. Vie kortti perustukseen vasta, kun sitä ei enää tarvita pöydässä.
- Suunnittele ryhmäsiirrot etukäteen. Koska voit liikuttaa myös epäjärjestyksessä olevia nippuja, mieti pari siirtoa eteenpäin, ettet hautaa tärkeää korttia vahingossa.
- Säästä tyhjät sarakkeet kuninkaille. Tyhjä sarake on arvokas, sillä vain kuningas tai kuninkaalla alkava nippu mahtuu siihen.
Yleisimmät virheet
Aloittelijat tekevät Yukonissa usein muutaman toistuvan virheen:
- Kortteja siirretään perustuksiin liian aikaisin, jolloin pöytään ei jää sopivia kortteja rakentamiseen.
- Suljettuja kortteja jätetään tarpeettomasti piiloon, vaikka ne voisi paljastaa yksinkertaisella siirrolla.
- Tyhjä sarake täytetään hätäisesti kuninkaalla, joka olisi kannattanut sijoittaa toisin.
- Ryhmäsiirtojen mahdollisuus unohtuu – moni ei huomaa, että myös sekaisin olevan nipun voi liikuttaa kerralla.
Yukonin muunnelmat
Yukonista on kehitetty useita suosittuja versioita, joissa säännöt muuttuvat hieman:
- Russian Solitaire: muuten kuin Yukon, mutta pöydässä rakennetaan laskevasti samaa maata vastavärien sijaan. Tämä tekee pelistä selvästi vaikeamman.
- Alaska: Yukonin muunnelma, jossa pöydässä saa rakentaa samaa maata sekä nousevasti että laskevasti.
- Australian Patience: läheinen sukulaispeli, jossa jako ja siirtosäännöt poikkeavat hieman Yukonista.
- Double ja Triple Yukon: pelataan kahdella tai kolmella korttipakalla, jolloin sarakkeita ja kortteja on enemmän ja peli kestää pidempään.
Kenelle Yukon-pasianssi sopii?
Yukon sopii erinomaisesti pelaajalle, joka pitää pasianssista ennen kaikkea ajatuspelinä. Koska onnen osuus on pienempi kuin nostopakkaan nojaavissa peleissä, lopputulos riippuu pitkälti omista valinnoista. Peli on hyvä valinta myös silloin, kun Klondike alkaa tuntua liian helpolta mutta Spider liian raskaalta.
Aloittelijalle Yukon on yllättävän lähestyttävä, sillä säännöt ovat helpot oppia ja suurin osa korteista on näkyvissä heti. Kokeneempi pelaaja taas nauttii siitä, miten paljon peli palkitsee huolellisesta suunnittelusta. Lisää korttipelivinkkejä ja -sääntöjä löydät helppojen korttipelien osiosta.
Lähteet
Usein kysytyt kysymykset (UKK)
Mitä eroa on Yukon-pasianssilla ja Klondike-pasianssilla?
Suurin ero on, että Yukonissa ei ole nostopakkaa ja kaikki kortit ovat pöydällä alusta asti. Lisäksi Yukonissa voi siirtää minkä tahansa avoimen kortin sen päällä olevien korttien kanssa, vaikka ne eivät olisi järjestyksessä. Klondikessa vain valmis, järjestyksessä oleva jono liikkuu kerralla.
Tarvitaanko Yukonissa nostopakkaa?
Ei tarvita. Koko 52 kortin pakka jaetaan heti seitsemään sarakkeeseen, eikä pelissä ole erillistä nostopakkaa tai poistopinoa.
Voiko Yukonin aina voittaa?
Ei voi. Vaikka voittoprosentti on korkea, osa jaoista on mahdoton ratkaista suljettujen korttien järjestyksen takia. Taitava pelaaminen kuitenkin nostaa voittojen määrää huomattavasti.
Mitä tyhjään sarakkeeseen saa siirtää?
Tyhjään sarakkeeseen saa siirtää vain kuninkaan tai kuninkaalla alkavan korttinipun. Muita kortteja ei voi asettaa tyhjään sarakkeeseen.
Onko Yukon helppo vai vaikea peli?
Yukonia pidetään keskivaikeana pasianssina. Säännöt ovat helpot oppia ja monet jaot ovat voitettavissa, mutta hyvä lopputulos vaatii korttien siirtojen suunnittelua etukäteen.