Pelikortit ja korttipakka – maat, arvot ja jokerit selitettynä

Lähes jokaisesta kodista löytyy pelikorttipakka, mutta harva tulee ajatelleeksi, mitä se oikeastaan sisältää. Tavallinen pakka on yllättävän tarkkaan jäsennelty järjestelmä: neljä maata, kolmetoista arvoa kussakin ja usein pari jokeria kaupan päälle. Tämä opas selittää selkokielellä, mistä korttipakka koostuu – mitä maat tarkoittavat, miten korttien arvot ja järjestys toimivat ja mitä jokereilla tehdään. Samalla käymme läpi lyhyen historian siitä, miten nämä kortit päätyivät pöydillemme.

Mikä on pelikorttipakka?

Yleisin pelikorttipakka maailmassa on niin kutsuttu ranskalaismaalainen pakka (englanniksi French-suited deck). Se tarkoittaa pakkaa, jossa maiden tunnukset ovat hertta, ruutu, risti ja pata – juuri ne symbolit, jotka suomalaiset tunnistavat. Täydellinen pakka sisältää 52 korttia: neljä maata, joissa jokaisessa on 13 eriarvoista korttia.

Kaupasta ostettu pakka sisältää lähes aina lisäksi kaksi jokeria, jolloin fyysisessä pakassa on yhteensä 54 korttia. Jokerit eivät kuitenkaan kuulu varsinaiseen 52 kortin peruspakkaan, vaan niitä käytetään vain peleissä, jotka niitä erikseen tarvitsevat.

Korttien taustapuoli on kaikilla korteilla samanlainen, jotta pelaaja ei voi tunnistaa korttia selän perusteella. Etupuolelta jokainen kortti kertoo kaksi asiaa: sen maan (symboli) ja arvon (numero tai kirjain). Näiden kahden tiedon varaan rakentuvat käytännössä kaikki korttipelit – niin perinteiset suomalaiset pelit kuin kansainväliset klassikotkin.

Korttipakan neljä maata

Maa (englanniksi suit) tarkoittaa korttien jakautumista neljään tunnuksella merkittyyn ryhmään. Jokaisessa maassa on yhtä monta korttia eli 13. Maat jakautuvat kahteen väriin: puoliksi punaisiin ja puoliksi mustiin, 26 korttia kumpaakin.

• Hertta (♥) – punainen maa, nimi tulee ruotsin sanasta hjärta eli sydän.
• Ruutu (♦) – punainen maa, nimetty vinoneliön eli ruudun muotoisen tunnuksensa mukaan.
• Risti (♣) – musta maa; tunnus esittää itse asiassa kolmilehtistä apilaa, vaikka suomeksi puhutaan rististä.
• Pata (♠) – musta maa, nimi on väännös ruotsin sanasta spader.

Useimmissa peleissä maat ovat keskenään samanarvoisia eikä niitä laiteta paremmuusjärjestykseen. Joissakin peleissä, kuten bridgessä, mailla on kuitenkin oma arvojärjestyksensä. Bridgessä korkeimmasta matalimpaan järjestys on pata, hertta, ruutu ja risti.

Mistä maiden nimet ja tunnukset tulevat?

Nykyiset hertta-, ruutu-, risti- ja patatunnukset ovat ranskalaisten korttientekijöiden kehittämä yksinkertaistettu versio vanhemmista maajärjestelmistä. Yhden suositun tulkinnan mukaan maat kuvaisivat keskiaikaisen yhteiskunnan säätyjä: pata aatelistoa, hertta papistoa, ruutu porvaristoa ja risti talonpoikia. Tämä on kuitenkin vain yksi selitysmalli eikä varmistettu historiallinen tosiasia – yhtä hyvin tunnukset ovat voineet kehittyä pelkästään käytännön ja painotekniikan ehdoilla.

Korttien arvot ja järjestys

Jokaisessa maassa on 13 eriarvoista korttia. Ne jakautuvat numerokortteihin ja kuvakortteihin. Alla oleva taulukko näyttää kaikki arvot matalimmasta korkeimpaan sekä niiden yleiset suomenkieliset ja kansainväliset lyhenteet.

Numerokortit

Numerokortit ovat arvoltaan kakkosesta kymppiin. Kortin tunnuksia eli "silmiä" on kortissa saman verran kuin sen arvo osoittaa: vitosessa on viisi tunnusta, kympissä kymmenen. Numerokortit muodostavat pakan rungon, ja niiden arvot ratkaisevat esimerkiksi tikin voittajan monissa suomalaisissa korttipeleissä.

Kuvakortit

Kuvakortteja (englanniksi court cards tai face cards) on kolme jokaisessa maassa eli yhteensä 12 pakassa. Ne esittävät hahmoja:

• Sotamies (J) – tunnetaan Suomessa myös nimillä jätkä, sotilas tai solttu. Englanniksi Jack, vanhastaan Knave.
• Rouva (Q) – usein myös kuningatar. Englanniksi Queen.
• Kuningas (K) – englanniksi King, pakan korkea-arvoisin hahmokortti.

Nykyisissä korteissa kuvakortit ovat kaksipäisiä eli peilikuva itsestään. Tämä piirre yleistyi 1800-luvulla, jotta kortin arvon näkee kääntämättä sitä oikein päin – käytännöllinen oivallus, joka esti myös paljastamasta vastustajille, mitä kortteja kädessä kääntelee.

Ässä

Ässä (A) on pakan erikoisin kortti. Monissa peleissä se on korkein kortti, kuninkaan yläpuolella, mutta osassa pelejä sitä käytetään myös matalimpana. Esimerkiksi suorassa 5-4-3-2-A ässä toimii ykkösenä. Kortin kaksoisrooli tekee siitä monissa peleissä erityisen arvokkaan, ja esimerkiksi pokerissa ässällä voi muodostaa sekä pakan korkeimman että matalimman suoran.

Jokerit – mitä niillä tehdään?

Jokeri on pakan villi kortti, joka ei kuulu mihinkään neljästä maasta. Kaupan pakassa jokereita on tavallisesti kaksi, ja ne erottaa usein toisistaan väreillä: toinen on värikäs ja toinen mustavalkoinen. Monet pelit erottelevat ne nimenomaan "ison" ja "pienen" jokerin rooleihin.

Jokerin tehtävä vaihtelee pelistä toiseen. Yleisimpiä käyttötapoja ovat:

• Villi kortti: jokeri voi korvata minkä tahansa muun kortin, esimerkiksi canastassa ja monissa rommityyppisissä peleissä.
• Korkein valtti: joissakin peleissä jokeri on arvokkain kortti, joka voittaa kaiken muun.
• Erikoiskortti: lastenpeleissä ja esimerkiksi mustamaija-tyyppisissä peleissä jokerilla voi olla oma erityisroolinsa.

Jokereita ei tarvita läheskään kaikissa peleissä. Monissa perinteisissä peleissä ne otetaan pakasta kokonaan pois ennen pelin alkua. Kannattaakin aina tarkistaa pelin säännöistä, kuuluvatko jokerit mukaan vai eivät.

Mistä jokeri on peräisin?

Jokeri on pelikorttien nuorin tulokas ja ainoa selvästi amerikkalaista alkuperää oleva kortti. Se syntyi 1800-luvun puolivälin tienoilla Yhdysvalloissa euchre-nimisen tikkipelin tarpeisiin, jossa tarvittiin uusi korkein valttikortti. Ensimmäiset kuvitetut jokerit painettiin 1860-luvun alussa, ja Englannin pakkoihin kortti levisi vasta noin vuonna 1880.

Pelikorttien lyhyt historia

Pelikorttien juuret ulottuvat tutkijoiden mukaan Kiinaan, jossa pelattiin korteilla jo yli tuhat vuotta sitten. Kiinasta pelikortit levisivät vähitellen Intian ja Persian kautta kohti länttä. Erityisen tärkeä välivaihe oli mamelukkien hallitsema Egypti, jonka korteista eurooppalaisten pakkojen maat ja kuvakortit todennäköisesti polveutuvat.

Eurooppaan kortit saapuivat 1300-luvun jälkipuoliskolla, ja ensimmäiset kirjalliset maininnat ovat peräisin 1370-luvulta muun muassa Italiasta, Espanjasta, Ranskasta ja Saksasta. Varhaiset eurooppalaiset maat olivat nykyisistä poikkeavia – esimerkiksi maljat, miekat, kolikot ja sauvat.

Nykyiset hertta, ruutu, risti ja pata ovat ranskalaisten korttientekijöiden myöhempi keksintö. Yksinkertaiset ja helposti painettavat tunnukset tekivät korteista edullisia valmistaa, ja ne syrjäyttivät vähitellen muut järjestelmät suuressa osassa maailmaa. Kirjapainotaidon kehitys 1400-luvulla vauhditti korttien muuttumista massatuotteeksi.

Muut maajärjestelmät

Ranskalaismaalainen pakka on nykyään ylivoimaisesti yleisin, mutta maailmalla käytetään yhä muitakin järjestelmiä. Saksalaisissa korteissa maat ovat sydän, kulkunen, terho ja lehti, kun taas Italiassa ja Espanjassa pelataan edelleen latinalaismaalaisilla korteilla, joiden maat ovat maljat, kolikot, miekat ja sauvat. Perusidea on silti sama: neljä maata ja joukko eriarvoisia kortteja.

Pelikortit käytännön pelaamisessa

Yhdestä ja samasta 52 kortin pakasta syntyy valtava määrä erilaisia pelejä. Samoilla korteilla voi pelata nopeatempoisia helppoja korttipelejä lasten kanssa, haastavia tikkipelejä kuten paskahousua tai yksin pelattavaa pasianssia. Pelin luonteen ratkaisee se, miten maat, arvot ja mahdolliset jokerit kussakin pelissä tulkitaan.

Kun pakan rakenteen ymmärtää – neljä maata, 13 arvoa ja pari jokeria – uusien pelien sääntöjen opettelu helpottuu huomattavasti. Lähes jokainen peli rakentuu samojen peruspalikoiden varaan, vain niiden käyttötapa muuttuu.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Montako korttia pelikorttipakassa on?

Varsinaisessa pakassa on 52 korttia: neljä maata, joissa kussakin 13 eriarvoista korttia. Kaupasta ostettu pakka sisältää yleensä lisäksi kaksi jokeria, jolloin kortteja on yhteensä 54.

Mitkä ovat pelikorttien neljä maata?

Maat ovat hertta (♥), ruutu (♦), risti (♣) ja pata (♠). Hertta ja ruutu ovat punaisia, risti ja pata mustia. Jokaisessa maassa on 13 korttia.

Mikä on korttien arvojärjestys?

Matalimmasta korkeimpaan järjestys on yleensä kakkonen, kolmonen ja niin edelleen kymppiin, sitten sotamies, rouva ja kuningas. Ässä on monessa pelissä korkein kortti mutta joissakin peleissä myös matalin.

Mitä jokerilla tehdään?

Jokeri on villi kortti, jonka rooli riippuu pelistä. Se voi korvata minkä tahansa kortin, toimia korkeimpana valttina tai saada oman erikoistehtävänsä. Monissa peleissä jokerit otetaan pakasta kokonaan pois.

Mitä eroa on kuvakorteilla ja numerokorteilla?

Kuvakortit ovat sotamies, rouva ja kuningas – niitä on kolme jokaisessa maassa eli 12 pakassa. Numerokortit ovat arvoltaan kakkosesta kymppiin, ja niissä on arvonsa osoittava määrä maan tunnuksia.