Mustamaija on perinteinen suomalainen korttipeli, jossa kukaan ei varsinaisesti voita – tavoitteena on päästä omista korteista eroon ja välttää jäämästä viimeiseksi pelaajaksi, jonka käteen jää patakuningatar eli ”musta maija”. Helppojen sääntöjen ansiosta peli sopii erityisesti lapsille ja koko perheen yhteisiin pelihetkiin, mutta myös aikuiset viihtyvät sen parissa, sillä pieni pelisilmä auttaa välttämään tappion. Tässä oppaassa käydään Mustamaijan säännöt läpi vaihe vaiheelta, selitetään pelin käsitteet selkokielellä ja esitellään yleisimmät muunnelmat.
Pikatiedot
| Pelin tyyppi | Lyöntipeli (kaatopeli), ei tikkipeli |
|---|---|
| Pelaajat | 2–6 (parhaiten 3–5) |
| Kortit | Tavallinen 52 kortin pakka, ei jokereita |
| Jako | 5 korttia / pelaaja (muunnelmissa 3 tai 6) |
| Tavoite | Päästä eroon korteista; välttää jäämästä patakuningattaren kanssa viimeiseksi |
| Valtti | Käännetään ensimmäisen lyönnin jälkeen; pata ei voi olla valtti |
| Ikäsuositus | Lapsista aikuisiin; perinteinen lastenpeli |
| Kesto | Noin 5–15 minuuttia / kierros |
Mikä Mustamaija on?
Mustamaija on niin kutsuttu lyöntipeli (kaatopeli), ei tikkipeli. Tikkipelissä kerätään pistepanoksia kierros kierrokselta, kun taas Mustamaijassa pelaajat yrittävät vuorotellen ”kaataa” eli lyödä pöytään tulleet kortit suuremmilla korteilla. Pelijärjestö Pagat luokittelee Mustamaijan monihyökkäyksiseksi lyöntipeliksi, joka on sukua esimerkiksi venäläiselle Durakille ja suomalaiselle Moskalle.
Pelin nimi tulee patakuningattaresta, jota kutsutaan Maijaksi tai mustaksi maijaksi. Englanninkielinen nimi Black Maria viittaa samaan korttiin, mutta varsinainen Black Maria on hertan kaltainen tikkipeli – näitä kahta peliä yhdistää vain tavoite välttää patarouvaa. Mustamaijaa pelataan tavallisella 52 kortin pakalla ilman jokereita, ja pelisuunta on myötäpäivään.
Mustamaijan säännöt ja pelin kulku
Pelaajat, pakka ja jako
Mustamaijaa voi pelata 2–6 pelaajaa, mutta peli toimii parhaiten 3–5 pelaajan seurueella. Jakaja sekoittaa pakan ja jakaa jokaiselle viisi korttia yksi kerrallaan. Loput kortit jäävät pöydälle kuvapuoli alaspäin nostopakaksi, jota kutsutaan talonkaksi.
Korttien arvojärjestys on tuttu: ässä on suurin ja kakkonen pienin. Maata ei voi lyödä toisen maan kortilla – poikkeuksena on valtti, johon palataan seuraavaksi.
Valtin kääntäminen
Valtti tarkoittaa maata, joka voittaa kaikki muut maat. Mustamaijassa valtti käännetään vasta sen jälkeen, kun jakajan vasemmalla puolella istuva pelaaja on tehnyt pelin ensimmäisen lyönnin, mutta ennen kuin hän nostaa talonkasta uusia kortteja. Talonkan päällimmäinen kortti käännetään kuvapuoli ylöspäin ja asetetaan poikittain pakan alle niin, että se jää kaikkien näkyville ja nostetaan viimeisenä.
Pata ei voi koskaan olla valtti. Jos käännetty kortti sattuu olemaan pataa, se palautetaan pakan keskelle ja käännetään uusi kortti. Näin varmistetaan, ettei patakuningatarta voi koskaan voittaa valtilla.
Lyöminen ja kaataminen
Vuorossa oleva pelaaja on hyökkääjä ja hänen vasemmalla puolellaan istuva puolustaja. Hyökkääjä lyö pöytään yhden tai useamman saman maan kortin. Tämän jälkeen hän nostaa talonkasta kortteja, kunnes kädessä on jälleen viisi.
Puolustaja yrittää kaataa jokaisen lyödyn kortin:
- Kortin voi kaataa saman maan suuremmalla kortilla.
- Minkä tahansa muun kuin valttikortin voi kaataa valtilla.
- Patakuningatarta ei voi kaataa lainkaan – ei edes valtilla.
Kaataminen on vapaaehtoista. Jos puolustaja ei pysty tai halua kaataa kaikkia kortteja, hän ottaa kaatamatta jääneet kortit omaan käteensä. Kaadetut kortit ja niillä kaadetut kortit siirtyvät sivuun kuvapuoli alaspäin poistopakaksi, eikä niitä enää käytetä. Lopuksi puolustaja täydentää kätensä takaisin viiteen korttiin talonkasta.
Vuoron vaihtuminen
Vuoron kulku riippuu siitä, onnistuiko puolustaja kaatamaan kaikki kortit:
- Puolustaja kaataa kaikki kortit: hänestä tulee seuraava hyökkääjä, ja hyökkäys kohdistuu hänen vasemmalla puolellaan istuvaan pelaajaan.
- Puolustaja joutuu nostamaan kortteja: hän menettää hyökkäysvuoronsa. Seuraavaksi hyökkää hänen vasemmalla puolellaan istuva pelaaja.
Patakuningatar eli musta maija
Patakuningatar on pelin erikoiskortti. Se ei kaada yhtäkään toista korttia eikä sitä voi kaataa, kun se on lyöty pöytään. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Maija pysyy pelissä loppuun asti ja päätyy aina häviäjän käteen – siksi peliä kutsutaan Mustamaijaksi.
Koska Maijaa ei voi kaataa, sen voi käyttää myös hyökkäyksessä: kun hyökkääjä lyö patakuningattaren pöytään, puolustaja joutuu väistämättä nostamaan sen käteensä. Tämä on yksi pelin tärkeimmistä niksinä – kortista eroon pääseminen on tehokkain tapa välttää tappio.
Pelin loppuvaihe ja häviäjä
Kun talonka tyhjenee, kortteja ei enää nosteta lyöntien jälkeen. Samalla astuu voimaan lisäsääntö: hyökkääjä ei saa lyödä enempää kortteja kuin puolustajalla on kädessään. Näin heikommassa asemassa olevaa pelaajaa ei voi tukahduttaa ylivoimaisella korttimäärällä.
Pelaaja, joka saa kaikki korttinsa pöytään, putoaa pelistä. Jos hyökkäysvuorossa oleva pelaaja on jo pelannut korttinsa loppuun, hyökkäys siirtyy seuraavalle pelaajalle, jolla on vielä kortteja. Mustamaijassa ei ole varsinaista voittajaa – peli jatkuu, kunnes jäljellä on yksi pelaaja, jonka kädessä on vielä kortteja. Patakuningatar on näiden korttien joukossa, joten tämä pelaaja häviää.
Tärkeimmät kohdat
- Jokaiselle jaetaan viisi korttia; loput muodostavat talonkan eli nostopakan.
- Ässä on suurin, kakkonen pienin. Valtti voittaa kaikki muut maat, mutta pata ei voi olla valtti.
- Hyökkääjä lyö pöytään saman maan kortteja; puolustaja yrittää kaataa ne suuremmalla saman maan kortilla tai valtilla.
- Patakuningatar (Maija) ei kaada eikä sitä voi kaataa – se päätyy aina häviäjän käteen.
- Talonkan tyhjennyttyä kortteja ei enää nosteta, eikä hyökkääjä saa lyödä enempää kortteja kuin puolustajalla on kädessä.
- Peli jatkuu, kunnes yksi pelaaja jää korttien kanssa – hän häviää.
Mustamaijan muunnelmat
Mustamaijasta on käytössä useita kotitekoisia versioita. Yleisimmät erot koskevat jaettavien korttien määrää ja valtin määräytymistä:
- Kuuden kortin jako: jokaiselle jaetaan viiden sijaan kuusi korttia, ja käsi täydennetään aina kuuteen. Useiden korttien ansiosta peli kestää hieman pidempään.
- Kolmen kortin jako: jokaiselle jaetaan kolme korttia, jolloin peliin mahtuu jopa 2–8 pelaajaa. Valttia ei käännetä lainkaan; joko ruutu on aina valtti tai valtti syntyy, kun pelaaja näyttää jonkin muun kuin patamaan kuninkaan ja rouvan.
- Jatkolyönti: joissakin versioissa hyökkääjä saa lyödä lisää kortteja vielä talonkasta nostamisen jälkeen. Tällöin puolustaja voi asettaa kätensä korttien päälle ja estää hyökkääjän lisälyönnin.
Kannattaa sopia käytettävät säännöt ja muunnelmat ennen pelin alkua, jotta kaikki pelaavat samoilla ohjeilla.
Vinkkejä ja yleisiä virheitä
Vaikka Mustamaija on pitkälti onnenpeli, muutamalla niksillä voi parantaa asemiaan:
- Pääse eroon Maijasta ajoissa. Jos patakuningatar on kädessäsi, lyö se pöytään tilaisuuden tullen – vastustaja joutuu nostamaan sen.
- Säästä valttikortteja. Valteilla voi kaataa lähes kaiken, joten pidä niitä varalla tiukkoja tilanteita varten.
- Seuraa poistopakkaa. Kun suuret kortit ja valtit alkavat olla pelattu, tiedät paremmin, mitä vastustajilla voi olla kädessään.
Yleisimpiä aloittelijan virheitä ovat Mustamaijan pelaaminen ikään kuin se olisi tikkipeli, kädentäydennyksen unohtaminen talonkasta sekä yritys kaataa patakuningatar. Kun nämä pitää mielessä, pelin rytmi sujuu heti luontevammin.
Kenelle Mustamaija sopii?
Mustamaija on ennen kaikkea lasten ja perheiden peli, mutta se sopii kaikille, jotka kaipaavat nopeaa ja rentoa korttipeliä ilman monimutkaista strategiaa. Yksi pelikierros kestää vain muutaman minuutin, joten peli on helppo aloittaa ja lopettaa milloin tahansa.
Jos Mustamaija jää mieleen, kannattaa kokeilla myös muita samanhenkisiä pelejä. Lyöntipeleistä Paskahousu on lähisukulainen, ja lapsille mainio vaihtoehto on Ristiseiska. Lisää vinkkejä löytyy helppojen korttipelien sekä suomalaisten korttipelien kokoomasivuilta.
Lähteet
Usein kysytyt kysymykset (UKK)
Kuka voittaa Mustamaijassa?
Mustamaijassa ei ole varsinaista voittajaa, vaan ainoastaan häviäjä. Häviäjä on se pelaaja, jonka käteen jää pelin lopussa kortteja, patakuningatar eli musta maija niiden joukossa. Muut pelaajat, jotka ovat päässeet korteistaan eroon, selviävät tasapäisesti.
Miksi pata ei voi olla valtti?
Pata suljetaan valtin ulkopuolelle siksi, että patakuningatarta ei saa voida kaataa valtilla. Jos käännettävä valttikortti on pataa, se palautetaan pakkaan ja käännetään uusi kortti, kunnes valtiksi tulee jokin muu maa.
Kuinka monta korttia Mustamaijassa jaetaan?
Perussäännöissä jokaiselle pelaajalle jaetaan viisi korttia. Muunnelmissa voidaan jakaa kuusi korttia tai kolme korttia, jolloin peliin mahtuu enemmän pelaajia. Kättä täydennetään talonkasta aina jaettuun määrään asti, kunnes nostopakka tyhjenee.
Voiko patakuningattaren pelata pois kädestä?
Kyllä. Koska patakuningatarta ei voi kaataa, hyökkääjä voi lyödä sen pöytään, jolloin puolustaja joutuu nostamaan sen omaan käteensä. Tämä on tehokkain tapa välttää jäämästä viimeiseksi mustan maijan kanssa.
Onko Mustamaija sama peli kuin hertta?
Ei ole. Vaikka molemmissa peleissä vältellään patakuningatarta, hertta on tikkipeli, jossa kerätään ja vältetään pistekortteja. Mustamaija taas on lyöntipeli, jossa kortteja kaadetaan suuremmilla korteilla eikä pisteitä lasketa lainkaan.