Sisällysluettelo
Carcassonne on ranskalaisen keskiaikaisen kaupungin mukaan nimetty laattojenasettelupeli, joka on ollut lautapeliharrastajien suosiossa jo vuodesta 2000. Peli on yksinkertainen oppia, mutta tarjoaa paljon syvyyttä, taktikointia ja strategisia valintoja. Se sopii niin uusille pelaajille kuin kokeneillekin, ja jokainen pelikerta tuntuu aina hieman erilaiselta. Mutta mikä tekee Carcassonnesta niin erityisen? Yksi vastaus on sen ainutlaatuinen pelimekaniikka, joka mahdollistaa riskinoton jopa tuplaus kasino -henkeen.
Mistä kaikki alkoi?
Carcassonnen suunnitteli saksalainen pelisuunnittelija Klaus-Jürgen Wrede, ja se julkaistiin vuonna 2000 saksalaisen Hans im Glück -kustantamon toimesta. Peli sai heti erinomaisen vastaanoton ja voitti seuraavana vuonna arvostetun Spiel des Jahres -palkinnon, mikä teki siitä nopeasti kansainvälisen menestyksen.
Nimensä peli sai Carcassonnen kaupungista, joka sijaitsee Etelä-Ranskassa. Kaupunki tunnetaan hyvin säilyneestä keskiaikaisesta linnoituksestaan, jonka muureista ja torneista pelin visuaalinen tyyli ammentaa. Vaikka peli ei varsinaisesti kerro tarinaa kaupungista, sen teema ja rakenne ovat selvästi saaneet inspiraatiota tästä historiallisesta ympäristöstä.
Laattoja, ei noppaa
Carcassonnessa ei heitetä noppaa. Sen sijaan pelaajat nostavat vuorollaan laattoja, joissa on tiepätkiä, peltoja, luostareita ja kaupunkeja. Tavoitteena on rakentaa näistä elementeistä valmiita kokonaisuuksia ja pisteyttää ne mahdollisimman tehokkaasti.
Laattojen satunnainen järjestys tuo peliin tuuria, mutta voittaminen edellyttää hyvää sijoittelua ja suunnittelua. Yksi pienikin laatan asettelu voi vaikuttaa usean kierroksen päähän – tai tuhota vastustajan suunnitelmat.
Mieti, milloin panostat
Yksi pelin kiehtovimpia puolia on seuraajien käyttö. Pelaaja voi asettaa seuraajan (eli meeplen) esimerkiksi tielle, kaupunkiin tai luostariin – mutta sama seuraaja ei ole käytettävissä ennen kuin kyseinen rakennelma on valmis. Tämä luo tilanteita, joissa pelaaja voi ottaa tietoisia riskejä: panostanko isoon keskeneräiseen kaupunkiin, vai pelaanko varman päälle?
Tässä kohtaa Carcassonne muistuttaa joskus Tuplaus Kasino -ajatusta. Pelaaja voi yrittää laajentaa rakennetta saadakseen suuremmat pisteet, mutta riski jäädä ilman palkintoa kasvaa, jos laattapakka ei suosi.
Esimerkki: kannattaako riskeerata?
Kuvitellaan, että olet rakentamassa isoa kaupunkia, johon olet jo sitonut kaksi seuraajaa. Yhdestä laattatyypistä, jota tarvitsisit kaupungin sulkemiseen, on pakasta nostettu jo useimmat, eikä kukaan tiedä tarkalleen, montako niitä vielä tulee. Onko järkevää jatkaa riskillä, vai kannattaisiko keskittyä varmempiin kohteisiin, kuten lyhyisiin teihin tai luostariin?
Tämä päätös ei ole pelkästään tuurista kiinni – hyvä pelaaja seuraa, mitä laattoja on jo pelattu, ja arvioi todennäköisyyksiä. Riskipeli voi palkita isosti, mutta myös kostautua pahasti, etenkin jos vastustaja hyödyntää tilanteen ja vie pisteet nenäsi edestä.
Pelimuunnelmat ja laajennukset
Carcassonnesta on julkaistu lukuisia lisäosia, kuten “Kauppiaat ja rakennuttajat” tai “Lohikäärme ja linnanneito”, jotka tuovat peliin uusia sääntöjä ja strategisia mahdollisuuksia. Näissä lisäosissa riskienhallinta korostuu entisestään. Esimerkiksi lohikäärme voi tuhota rakenteilla olevia kohteita – eli riskinotto voi olla vielä enemmän ”tuplaus kasino” -tyylistä uhkapeliä.
Lisäosien avulla pelistä saa enemmän vaihtelua, mutta myös peruspeli toimii hyvin, erityisesti 2–4 pelaajalla.
Miksi tämä kiinnostaa vielä 25 vuotta myöhemmin?
Tämän lautapelin viehätys ei perustu teemaan tai näyttävään ulkoasuun, vaan sen selkeään mutta syvälliseen mekaniikkaan. Pelissä on jatkuvaa päätöksentekoa, jossa pienillä valinnoilla on merkitystä. Se tarjoaa mahdollisuuden oppia ja kehittyä – ja välillä on ihan hyväksyttävää pelata kuin “tuplaus kasino” -tyylillä: kaikki peliin.
Carcassonne vs muut laattojen asettelupelit
Vaikka Carcassonne on genrensä klassikko, se ei ole ainoa lautapeli, jossa rakennetaan maisemaa pala palalta. Yksi vertailukelpoinen peli on Isle of Skye, jossa pelaajat ostavat ja myyvät laattoja huutokaupassa. Pelissä on enemmän taloudellista ajattelua, mutta samankaltainen tilanhallinta. Erona on se, että Isle of Skyessa voi vaikuttaa enemmän siihen, mitä laattoja saa – Carcassonnessa olet aina hieman kohtalon armoilla.
Toinen hyvä vertailukohta on Alhambra, jossa rakennetaan palatsialuetta eri värisillä laatoilla ja käytetään useita valuuttoja. Vaikka Alhambra on vähemmän taktinen kuin Carcassonne, molemmat palkitsevat pitkän tähtäimen suunnittelun ja oikea-aikaiset päätökset.
Näissäkään peleissä ei kuitenkaan ole aivan samanlaista riskinottoa kuin Carcassonnessa. Carcassonne on harvinainen peli, jossa strateginen panostus voi tuntua aidolta uhkapeliltä – etenkin kun varaa kolme seuraajaa kesken olevaan megakaupunkiin ja toivoo parasta. Peliblogista löydät lisää mielenkiintoisia artikkeleita suomalaisten suosimista lautapeleistä.