Siirry suoraan sisältöön

Shakki säännöt

Shakki on strateginen ja jännittävä peli, missä pitää osata siirtää taitavasti nappuloita pelilaudalla. Voitto vaatii älykästä pohdintaa, vastustajan aikeiden arvailua ja nokkelia päätöksiä. Jos annat huomiosi harhautua, edessäsi on luultavasti häviö. Shakin pelaaminen on vähän kuin vastustajan mieleen ja ajatuksiin kurkistamista – taito, josta voi olla hyötyä monessa tilanteessa.

Moni karttaa shakkia, koska ajattelee sääntöjen olevan liian vaikeat. Tämä onkin valitettavan yleinen harhaluulo. Shakin säännöt eivät kuitenkaan ole rakettitiedettä, minkä tulet huomaamaan, jos jatkat tämän jutun lukemista.

Shakki

Vaihe 1 – Nappulat aloitusasemaan

Shakkilauta pitää ensin asettaa oikeaan asentoon pelaajiin nähden. Se on oikein aseteltu, kun molempien pelaajien oikeassa alakulmassa sijaitsee valkoinen ruutu. Joissakin shakkilaudoissa vaakarivit on numeroitu, ja pystyrivien alla näkyy kirjaimet. Tämä voi auttaa aloittelijoita, kun tarkoituksena on omaksua shakki säännöt mahdollisimman helposti.

Kun shakkilauta on saatu aseteltua oikein päin, seuraava askel on sijoittaa shakkinappulat oikeille paikoilleen pelilaudalle. Nappulat tulevat laudalle aina täsmälleen samalla tavalla. Shakkinappulat ovat kahden väriset, ja yleensä mustat ja valkoiset. Toinen pelaaja saa mustat ja toinen valkoiset. Kummallakin on yhteensä 16 nappulaa. Nämä omat nappulat sijoitetaan alussa kahdelle ensimmäiselle riville pelaajan vinkkelistä katsottuna. Ensimmäiselle omalle rivilleen kumpikin asettelee omat nappulansa seuraavasti:

  • Tornit sijoitetaan kulmiin.

  • Ratsut asetetaan tornien viereen.

  • Lähetit sijoitetaan ratsujen viereen.

  • Viimeisiin keskimmäisiin ruutuihin tulevat kuningas ja kuningatar.

Kuningatar asettuu oman väriseensä ruutuun, eli värillinen kuningatar menee värilliseen ruutuun ja valkoinen valkoiseen. Kuninkaan paikka on jäljelle jääneessä ruudussa ensimmäisellä rivillä. Toinen rivi on ensimmäistä paljon yksinkertaisempi, sillä rivin jokaiseen ruutuun asetetaan sotilas. Molemmilla pelaajilla tulee siis olla ennen pelin alkua ensimmäisellä kahdella rivillään seuraavat nappulat:

  • yhteensä kahdeksan sotilasta

  • kaksi tornia

  • kaksi ratsua

  • kaksi lähettiä

  • yksi kuningatar

  • yksi kuningas

Kun nappulat on saatu omille paikoilleen, aloitusasetelma on valmis. Seuraavaksi päästään aloittamaan varsinainen peli.

 

Shakin sääntöjen historia ja kehitys

Shakkia on pelattu hyvinkin erityyppisinä peleinä eri kulttuureissa ympäri maailmaa. Sääntöjen historia ulottuu hyvin kauas. Siitä, kuka shakin alun perin keksi, ja missä maassa, ollaan montaa mieltä. Onpa shakin ensimmäinen muoto sitten keksitty Intiassa, Persiassa, Kiinassa tai jossain muussa maassa, varhaisesta versiosta säännöt ovat muuttuneet todennäköisesti aika paljonkin.

Aasian suunnasta shakki löysi tiensä jossain vaiheessa myös Eurooppaan. Euroopassa shakkia alettiin pelata keskiajalla, ja se alkoi pikkuhiljaa muotoutumaan nykymuotoonsa. Shakin säännöt vakiintuivat vähitellen, ja eri maiden välillä alkoi muodostua yhtenäisiä pelikäytäntöjä. Renessanssin aikana shakista tuli suosikkiharrastus aatelisten ja oppineiden parissa. Sääntöjä hienosäädettiin ja standardoitiin.

1800-luvulla sai alkunsa ensimmäinen virallinen shakkiliitto, ja kansainvälisten kilpailujen myötä shakin sääntöjä alettiin muotoilla yhä tiukemmiksi ja tarkemmiksi. Tämä ajanjakso toi mukanaan myös kellot mittaamaan peliaikaa, mikä vaikutti merkittävästi pelin dynamiikkaan ja käytettäviin strategioihin.

1900-luvulla shakista tuli entistä globaalimpi ilmiö. Suuret mestarit, kuten Bobby Fischer ja Anatoli Karpov, tekivät shakista aiempaa tunnetumman lajin. Kansainvälinen shakkiliitto FIDE perustettiin vuonna 1924, ja se on siitä lähtien ollut vastuussa shakin virallisista säännöistä ja niiden kehityksestä.

Nykyään shakin säännöt ovat hyvin tarkasti määriteltyjä, ja FIDE päivittää niitä säännöllisesti. Shakin sääntöjen kehittyminen on ollut pitkä matka sen varhaisimmista muodoista tämän päivän tarkasti säädeltyyn muotoon.

Shakki
Shakki

Shakin pelaamisen perusperiaatteet

Shakissa on kaksi pelaajaa, jotka siirtävät vuorotellen omia nappuloitaan mustavalkoisella 8 × 8 ruudun kokoisella pelilaudalla. Kummankin pelaajan 16 nappulaa muodostavat oman armeijansa (mustan ja valkoisen). Kummankin armeijan tavoitteena on voittaa toinen armeija. Armeijan ensisijaisena päämääränä on saattaa vastustajan kaikkein tärkein nappula, kuningas, hyökkäyksen kohteeksi siten, että vastustaja ei pysty torjumaan hyökkäystä laillisesti. Tätä tilannetta kutsutaan ”shakiksi”. Kun pelaaja pääsee armeijallaan tähän voittoisaan tilanteeseen, hän tekee vastustajansa kuninkaasta ”matin”. Matin tehnyt pelaaja on shakkipelin voittaja. Aika usein kahden kokeneen pelaajan välinen shakkipeli loppuu kuitenkin joko luovutukseen tai sovittuun tasapeliin

Vaihe 2 – Miten nappulat liikkuvat

Shakissa on yhteensä kuusi erilaista nappulatyyppiä, joilla on kullakin omat sallitut liikkeensä. Nappulat eivät voi kulkea toistensa läpi, eikä niitä saa siirtää ruutuun, jossa on jo samanvärinen nappula. Ainoa poikkeus näissä liikkumissäännöissä on ratsu, joka voi hypätä muiden nappuloiden yli.

Shakkinappulaa voi kuitenkin siirtää ruutuun, joka on vastapuolen pelaajan hallussa. Tällöin kyseinen nappula poistuu pelilaudalta. Hyvä strategia on siirtää nappuloita sellaisiin ruutuihin, joista ne voivat lyödä vastustajan nappuloita, pystyvät suojelemaan omia nappuloita tai hallitsemaan tärkeitä peliruutuja.

Shakkinappuloiden eri roolit

Kuningas voi liikkua ylös, alas, oikealle, vasemmalle tai vinottain yhden ruudun kerrallaan shakkilaudalla. Vaikka kuningas on pelin tärkein nappula, se on myös haavoittuvin. Kuningasta ei voi siirtää ruutuun, jossa se olisi heti uhattuna. Tätä tilannetta, kun vastapuolen nappula asettaa kuninkaan vaaraan, kutsutaan siis shakiksi, mistä pelin nimikin tulee.

Kuningattarella on shakissa vahvin asema, sillä se voi liikkua suoraan mihin suuntaan tahansa ja niin pitkälle kuin mahdollista, kunnes se törmää omaan nappulaan. Torni liikkuu myös niin pitkälle kuin haluaa, mutta ainoastaan suoraan ylös, alas, vasemmalle tai oikealle. Torneja voi käyttää tehokkaasti suojaamaan muita nappuloita ja tekemään yhteistyötä keskenään.

Lähetit liikkuvat vinottain ja voivat siirtyä niin pitkälle kuin mahdollista. Niitä on kaksi, ja toinen liikkuu vaaleilla ja toinen tummilla ruuduilla. Ratsuilla on erikoinen L-kirjaimen muotoinen liikkumistapa: ne liikkuvat ensin kaksi ruutua yhteen suuntaan ja sitten tekevät 90 asteen käännöksen viereiseen ruutuun. Ratsu on ainoa nappula, joka voi hyppiä muiden nappuloiden yli.

Sotilaat liikkuvat eteenpäin ja voivat poistaa nappuloita eri tavoin. Ne voivat siirtyä eteenpäin kahdella ruudulla ensimmäisellä siirrolla, ja sen jälkeen yhden ruudun kerrallaan. Sotilaat voivat lyödä vastapuolen nappuloita vinottain. Ne eivät voi liikkua tai lyödä taaksepäin, eivätkä ne voi ohittaa nappuloita edessään.

Pelilaudan valmistelu ja shakkinappulat

Kun shakkinappulat on aseteltu oikeille paikoilleen aloitusasemaan aiemmin kuvatun mukaisesti, alkaa niin sanottu shakkipelin avausvaihe. Avauksella viitataan shakkipelin alkuvaiheen siirtoihin. Avausvaiheelle on ominaista nappuloiden asteittainen tuominen peliin ja niiden sijoittaminen sellaisiin paikkoihin, jotka mahdollistavat erilaisten taktiikoiden toteuttamisen. Hyvillä avausvaiheen siirroilla on tärkeä vaikutus siihen, miten peli jatkuu seuraavassa vaiheessa.

Shakissa myös erityissääntöjä

Yksi erityissääntö liittyy sotilaaseen. Sen arvoa voi nimittäin korottaa pelissä. Kun sotilas saavuttaa vastapelaajan päädyn pelilaudalla, sen voi muuttaa miksi tahansa muuksi shakkinappulaksi. Korotettu sotilas korvataan valitulla pelinappulalla, joka useimmiten on paras nappula, kuningatar. Kuninkaaksi sotilas ei voi kuitenkaan muuttua koskaan.

Shakissa puhutaan myös ohesta lyönnistä. Se liittyy niin ikään sotilaan erikoisominaisuuksiin. Jos sotilas liikkuu sen ensimmäisellä siirrolla kaksi ruutua eteenpäin ja päätyy sitten rinnakkain vastustajan sotilaan kanssa, vastustajan sotilas voi lyödä tämän sotilaan ohittaessa. Tällöin vastapuolen sotilas siirtyy tyhjään ruutuun, joka on ohesta lyödyn sotilaan ylittämä.

Erityissääntö on myös linnoitus. Siinä siirrossa on mahdollista tehdä yhden vuoron aikana kaksi tärkeää asiaa. Yksi asia on siirtää kuningas turvaan. Toinen on poistaa toinen torneista pelilaudan nurkasta paremmin mukaan peliin. Tämän nimi on lyhyt linnoitus. Sama siirto tehtynä kuningattarelle on puolestaan pitkä linnoitus, koska sen siirtymämatka on pidempi.

Kuinka kuningasta siirretään

Kuninkaalla on shakkipelissä rajoitetut siirtomahdollisuudet. Kuningas voi liikkua ylös, alas, oikealle, vasemmalle tai vinottain kerrallaan vain yhden ruudun. Siksi sen siirtojen pitää olla huolellisesti harkittuja.

Kun pelaaja siirtää kuningastaan, tarkoituksena on usein parantaa kuninkaan asemaa ja samalla suojautua mahdollisilta vastustajan armeijan uhilta. Kuningas voi myös osallistua linnoitukseen, jossa kuningas ja toinen torni liikkuvat siis samanaikaisesti. Kuninkaalle tarjoutuu turvallisempi paikka ja samalla tornin rooli aktivoituu. Kuninkaalla on siis kriittinen rooli shakkipelissä, ja sen liikkeet vaativat pohdintaa ja strategista hahmotuskykyä.

UKK

Voit kehittyä shakissa harjoittelemalla säännöllisesti, hankkimalla pelikokemusta ja analysoimalla pelejä. Opiskele avauksia, keskipeliä ja loppupeliä, pelaa pelejä eri vastustajia vastaan ja tutki omia virheitäsi oppiaksesi niistä.

Shakkipelissä valkoinen aloittaa pelin. Musta vastaa omalla siirrollaan, minkä jälkeen pelaajat vuorottelevat siirtojaan.

Shakissa sotilas voi liikkua vain eteenpäin, ei koskaan taaksepäin, paitsi ensimmäisellä siirrollaan, jolloin se voi edetä kaksi ruutua.

© korttipelit.io